tiistai 15. helmikuuta 2011
Sijoitusoppaan tärkein sääntö: Riskittömiä korkeatuottoisia sijoituksia ei ole
Sijoitusoppaan ensimmäinen ja tärkein sääntö on se, että sijoittajan hälytyskellojen pitäisi aina soida, jos jossakin tarjotaan korkeaa tuotto-odotusta ilman riskiä. Sellaisia laillisia sijoituskohteita, joissa olisi riskitön suuri tuotto ei ole. Sijoitusten odotettu tuotto ja riski kulkevat aina käsi kädessä samaan suuntaan. Sijoituskohteilla, joista voidaan odottaa korkeaa tuottoa, on aina myös mahdollisuus suuriin tappioihin. Pienempiriskisten sijoituskohteiden odotettu tuotto taas on aina matalampi ja on usein lähellä yleistä markkinakorkotasoa.
maanantai 14. helmikuuta 2011
Erilaiset sijoituskohteet lyhyesti
Blogin aluksi esittelen erilaiset sijoituskohteet lyhyesti. Esittelen kohteet vähäriskisimmistä riskisempiin lähtien sekä viimeiseksi erilaisia erityissijoituskohteita, joita on vaikea sijoittaa tuohon riskiakselistoon.
1. Korkosijoitukset
1.1 Lyhyet korkoinstrumentit
Kaikkein vähäriskisimpinä sijoituskohteita pidetään lyhytaikaisia (alle vuoden) rahamarkkinasijoituksia. Näitä pankit ja suuryritykset käyttävät esimerkiksi lyhytaikaisten kassaylijäämiensä sijoittamiseen. Yksityissijoittajalle lyhyet korkoinstrumentit ovat suorina sijoituksina usein mahdottomia sillä vaaditut suorat sijoitussummat ovat satoja tuhansia euroja. Onneksi näihin lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin pääsee käsiksi helposti lyhyen koron rahastojen kautta. Kaikilla useampia rahastoja tarjoavilla sijoitusrahastayhtiöillä on tarjolla oma lyhyen koron rahastonsa. Koska lyhyen koron rahastojen odotettu tuotto on lyhyiden euribor korkojen luokkaa, eli ei kovin korkea, kannattaa vertailla tarkkaan sijoitusrahaston perimien palkkioiden suuruuttaa. Lyhyen koron rahastot ovat siis yksityissijoittajalle se vähäriskisin sijoitusvaihtoehto määräaikaistalletuksen jälkeen. Normaaleissa olosuhteissa lyhyen koron rahastojen arvo ei yleensä laske mutta esimerkiksi vuoden 2008 taloustsunamin pyörteissä isoimpien suomalaispankkienkin lyhyen koron rahastot tekivät pitkään tappiota.
1.2 Pitkät korkosijoitukset (valtion velkakirjat eli obligaatiot ja yritysten joukkovelkakirjalainat)
Pitkät (yli vuoden) korkosijoitukset ovat hieman lyhyitä korkosijoituksia riskisempiä mutta pitkän aikavälin odotettu tuottokin on suurempi. Pitkät korkosijoitukset ovat tarjolla yksityissijoittajille usein pankkien pitkän koron rahastojen avulla. Valtion obligaatioihin sijoittavat pitkän koron rahastot ovat hieman pienempiriskisiä kuin yrityslainoihin sijoittavat rahastot sillä valtion obligaatioiden konkurssiriski on merkittävästi yrityslainoja pienempi.
2. Osakesijoitukset
Suorat osakesijoitukset ovat yksityissijoittajankin saatavilla varsin kohtuullisin kustannuksin ja pienillä summilla. Jos kuitenkin haluaa hajauttaa riskiä, mikä sijoitusteorian mukaan on kannattavaa, ovat osakerahastot hyvä vaihtoehto. Osakerahastoja on tarjolla mitä erilaisimpia. Osa sijoittaa maailmanlaajuisesti, osa vain Suomeen tai tiettyyn toimialaan kuten informaatioteknologiayrityksiin tai lääkeyrityksiin.
3. Muita sijoitusmuotoja
Indeksiosuuslainat ovat pankkien tai muiden sijoituspalveluyritysten kokoamia synteettisiä paketteja useammasta sijoitusinstrumentista. Usein niissä yhdistyy pitkän koron korkosijoitus eli joukkovelkakirjalaina erilaisiin osakejohdannaisiin. Tällaisten indeksiosuuslainojen arvon muodostumisen seuranta on yksityissijoittajalle erittäin vaikeaa ja siksi näiden hintoihin palveluntarjoajat hinnoittelevatkin itselleen varsin suuret palkkiot. Vaikka tuotteet saattavat kuulostaa erittäin houkuttelevilta en voi suositella indeksiosuuslainoja kuin instituutiosijoittajille, jotka osaavat itse tehdä laskelmia sijoitusten tuoton ja riskin suhteesta.
Asuntosijoittaminen on Suomessa suosittu sijoitusmuoto sillä siinä sijoittaja saa rahalleen konkreettisen vastineen, jonka arvoa on ehkä helpompi itse arvioida kuin abstraktin sijoitustuotteen. Asuntosijoittamisen tuotto ja riskit riippuvat vahvasti siitä miten hyvin osaa löytää asunnon kunnon ja tulevien remonttien kannalta edullisesti hinnoiteltuja sijoitusasuntoja. Huonosti tehtynä asuntisijoittaminen tuottaa varsin matalaa vuosituottoa ja esimerkiksi ennakoimattoman putkiremontin osuessa sijoitusasuntoon saattaa olla pitkään tappiollistakin.
Sijoitusmetsä. Valtaosa Suomen sijoitusmetsää omistavista yksityishenkilöistä on saanut sen perintönä. Sijoitusmetsän tuotto-odotus on kilpailukykyinen muiden sijoitusten kanssa mutta vaatii erityyppistä perehtyneisyyttä sijoituskohteeseen. Metsän arvo riippuu kahdesta pääkomponentista: maapohjan arvosta ja hakattavan puuston arvosta.
1. Korkosijoitukset
1.1 Lyhyet korkoinstrumentit
Kaikkein vähäriskisimpinä sijoituskohteita pidetään lyhytaikaisia (alle vuoden) rahamarkkinasijoituksia. Näitä pankit ja suuryritykset käyttävät esimerkiksi lyhytaikaisten kassaylijäämiensä sijoittamiseen. Yksityissijoittajalle lyhyet korkoinstrumentit ovat suorina sijoituksina usein mahdottomia sillä vaaditut suorat sijoitussummat ovat satoja tuhansia euroja. Onneksi näihin lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin pääsee käsiksi helposti lyhyen koron rahastojen kautta. Kaikilla useampia rahastoja tarjoavilla sijoitusrahastayhtiöillä on tarjolla oma lyhyen koron rahastonsa. Koska lyhyen koron rahastojen odotettu tuotto on lyhyiden euribor korkojen luokkaa, eli ei kovin korkea, kannattaa vertailla tarkkaan sijoitusrahaston perimien palkkioiden suuruuttaa. Lyhyen koron rahastot ovat siis yksityissijoittajalle se vähäriskisin sijoitusvaihtoehto määräaikaistalletuksen jälkeen. Normaaleissa olosuhteissa lyhyen koron rahastojen arvo ei yleensä laske mutta esimerkiksi vuoden 2008 taloustsunamin pyörteissä isoimpien suomalaispankkienkin lyhyen koron rahastot tekivät pitkään tappiota.
1.2 Pitkät korkosijoitukset (valtion velkakirjat eli obligaatiot ja yritysten joukkovelkakirjalainat)
Pitkät (yli vuoden) korkosijoitukset ovat hieman lyhyitä korkosijoituksia riskisempiä mutta pitkän aikavälin odotettu tuottokin on suurempi. Pitkät korkosijoitukset ovat tarjolla yksityissijoittajille usein pankkien pitkän koron rahastojen avulla. Valtion obligaatioihin sijoittavat pitkän koron rahastot ovat hieman pienempiriskisiä kuin yrityslainoihin sijoittavat rahastot sillä valtion obligaatioiden konkurssiriski on merkittävästi yrityslainoja pienempi.
2. Osakesijoitukset
Suorat osakesijoitukset ovat yksityissijoittajankin saatavilla varsin kohtuullisin kustannuksin ja pienillä summilla. Jos kuitenkin haluaa hajauttaa riskiä, mikä sijoitusteorian mukaan on kannattavaa, ovat osakerahastot hyvä vaihtoehto. Osakerahastoja on tarjolla mitä erilaisimpia. Osa sijoittaa maailmanlaajuisesti, osa vain Suomeen tai tiettyyn toimialaan kuten informaatioteknologiayrityksiin tai lääkeyrityksiin.
3. Muita sijoitusmuotoja
Indeksiosuuslainat ovat pankkien tai muiden sijoituspalveluyritysten kokoamia synteettisiä paketteja useammasta sijoitusinstrumentista. Usein niissä yhdistyy pitkän koron korkosijoitus eli joukkovelkakirjalaina erilaisiin osakejohdannaisiin. Tällaisten indeksiosuuslainojen arvon muodostumisen seuranta on yksityissijoittajalle erittäin vaikeaa ja siksi näiden hintoihin palveluntarjoajat hinnoittelevatkin itselleen varsin suuret palkkiot. Vaikka tuotteet saattavat kuulostaa erittäin houkuttelevilta en voi suositella indeksiosuuslainoja kuin instituutiosijoittajille, jotka osaavat itse tehdä laskelmia sijoitusten tuoton ja riskin suhteesta.
Asuntosijoittaminen on Suomessa suosittu sijoitusmuoto sillä siinä sijoittaja saa rahalleen konkreettisen vastineen, jonka arvoa on ehkä helpompi itse arvioida kuin abstraktin sijoitustuotteen. Asuntosijoittamisen tuotto ja riskit riippuvat vahvasti siitä miten hyvin osaa löytää asunnon kunnon ja tulevien remonttien kannalta edullisesti hinnoiteltuja sijoitusasuntoja. Huonosti tehtynä asuntisijoittaminen tuottaa varsin matalaa vuosituottoa ja esimerkiksi ennakoimattoman putkiremontin osuessa sijoitusasuntoon saattaa olla pitkään tappiollistakin.
Sijoitusmetsä. Valtaosa Suomen sijoitusmetsää omistavista yksityishenkilöistä on saanut sen perintönä. Sijoitusmetsän tuotto-odotus on kilpailukykyinen muiden sijoitusten kanssa mutta vaatii erityyppistä perehtyneisyyttä sijoituskohteeseen. Metsän arvo riippuu kahdesta pääkomponentista: maapohjan arvosta ja hakattavan puuston arvosta.
Sijoitus- ja rahasto-opas
Tervetuloa lukemaan uutta sijoittamiseen keskittyvää blogia. Tarkoitus ei ole tarjota mitään "Näin rikastut hetkessä" -vinkkejä vaan asiallisia kirjoituksia sijoittamisesta. Periaatteessa kirjoittelen mistä tahansa sijoituksista mutta suurin osa kirjoituksista käsittelee varmasti osakesijoituksia tai sijoitusrahastoja.
Kirjoittajana tässä blogissa on kauppatieteen maisteri rahoituksen opinnoin. Olen työskennelly osakkeiden analyysitehtävissä sekä erään valtapankkiryhmittymän arvopaperikaupankäynnissä. Tällä hetkellä toimin itsenäisenä yrittäjänä.
Kirjoittajana tässä blogissa on kauppatieteen maisteri rahoituksen opinnoin. Olen työskennelly osakkeiden analyysitehtävissä sekä erään valtapankkiryhmittymän arvopaperikaupankäynnissä. Tällä hetkellä toimin itsenäisenä yrittäjänä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)