keskiviikko 4. toukokuuta 2011
Raha-asioita opettava nettipeli lapsille
Raha-asioita opetetaan Suomessa monen tietolähteen mukaan koulussa ja kotona liian vähän. Yksi tapa opettaa lapsille raha-asioita helposti ja vaivattomasti on netistä löytyvän raha-aiheisen nettipelin avulla. Asiasta kiinnostuneille lisätietoa tästä Rahalaakso nettipelistä löytyy Ilmaiset nettipelit -sivustolta.
tiistai 26. huhtikuuta 2011
Kuulutko parhaiten tienaavaan 10%?
Palkkablogissa on kirjoitus, jossa on tilastokeskuksen tilastoista etsitty, millä tulotasolla kuulut koulutukseesi nähden parhaiten (tai huonoiten) tienaavaan 10%.
Palkkatiedot ammateittain.
Palkkatiedot ammateittain.
tiistai 12. huhtikuuta 2011
Nordnet - Piensijoittajien suosikkipankkiiriliike
Jos rahastojen sijaan haluat sijoittaa itse suoraan osakkeisiin on Nordnet piensijoittajalle suositeltava valinta. Kattavaa hintavertailua en tehnyt onko Nordnet varmasti tällä hetkellä edullisin mutta se on ainakin yksi edullisimmista ja monien aktiivista osakekaupankäyntiä käyvien suosiossa. Nordnetissa osakkeiden säilytys on ilmainen ja osakekaupankäynnin palkkiot ovat varsin kohtuullisia. Välityspalkkio on jaettu neljään tasoon kaupankäyntiaktiivisuuden mukaan:
- Aloittajan taso 4 (0 kauppaa edelliskuussa), 0,2% kauppahinnasta tai minimissään 9€
- Taso 3 (1-10 kauppaa edellisessä kuussa), 0,15% kauppahinnasta tai minimissään 7€
- Taso 2, (11-50 kauppaa edellisessä kuussa), 0,1% kauppahinnasta tai minimissään 5€
- Taso 1 (yli 50 kauppaa edellisessä kuussa), 0,06% kauppahinnasta tai minimissään 3€
torstai 31. maaliskuuta 2011
Sijoitussanastoa sijoittajille
Kokosin muutaman vinkin hyvistä sijoitussanastoista niille, jotka haluavat tietää tarkemmin sijoituksiin liittyvistä termeistä.
Arvopaperin sijoitussanasto
http://www.arvopaperi.fi/oppaat/article78619.ece
Pörssisäätiön sijoitussanasto
http://www.porssisaatio.fi/sanasto/
Sijoitusrahastosanastoa - Morninstar palvelussa
http://www.morningstar.fi/fi/glossary/default.aspx?categoryId=487&group=S
Sijoitusyhtiö Selgigsonin sijoitussanasto
http://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/sanasto.htm
Arvopaperin sijoitussanasto
http://www.arvopaperi.fi/oppaat/article78619.ece
Pörssisäätiön sijoitussanasto
http://www.porssisaatio.fi/sanasto/
Sijoitusrahastosanastoa - Morninstar palvelussa
http://www.morningstar.fi/fi/glossary/default.aspx?categoryId=487&group=S
Sijoitusyhtiö Selgigsonin sijoitussanasto
http://www.seligson.fi/suomi/sijoitustieto/sanasto.htm
keskiviikko 23. maaliskuuta 2011
Sijoitusrahastot - Keskeisiä termejä sijoitusrahastoista
Olen koonnut tähän alle tärkeitä termejä sijoitusrahastoista. Kun sijoitat sijoitusrahastoon sinun tulisi ainakin tutustua seuraaviin asioihin. Esimerkissäni olen käyttänyt esimerkkirahastona Nordea Maailma osakerahastoa.
Sijoitusrahaston vertailuindeksi
Nordea Maailma osakerahasto kertoo vertailuindeksikseen MSCI World -tuottoindeksi. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että tämä valittu maailman osakkeiden keskimääräistä tuottoa kuvaava indeksi on se minkä sijoitusrahaston salkunhoitajat ovat valinneet tavoitteekseen. Sijoitusrahasto pyrkii siis pääsemään samaan tai parempaan tuottoon kuin tämä keskimääräistä osakkeiden tuottokehitystä kuvaava indeksi.
Sijoitusrahaston palkkiot
Merkintäpalkkio tarkoittaa prosenttiosuutta, jonka maksat palkkiona rahastoyhtiölle tehdessäsi sijoituksen. Nordea Maailma sijoitusrahaston merkintäpalkkio on verkkopankissa 0,8%. Jos siis teet tuhannen euron sijoituksen tähän rahastoon merkitään sinulle rahasto-osuuksia 992 eurolla ja 8€ on palkkio, jonka maksat rahastoyhtiölle.
Lunastuspalkkio tarkoittaa prosenttiosuutta, jonka maksat palkkiona rahastoyhtiölle kun muutat sijoitusrahastosi takaisin rahaksi. Nordea Maailma osakerahastossa se on 1%. Jos siis myyt rahastoa 1000 eurolla saat itsellesi siitä 990€ ja palkkiona maksat 10€.
Hallinnointipalkkio tarkoittaa osuutta, jonka rahastoyhtiö vie rahaston vuosittaisesta tuotosta. Nordea Maailmalla se on 1,6%. Näin ollen rahastoyhtiö ottaa päältä tämän suuruisen osuuden ja loppu tuotosta jää sijoittajille. Jos siis rahaston tuotto on vaikkapa 3,6% siitä rahastoyhtiö vie 1,6% osuuden ja sinulle jää noin 2% tuotto karkeasti yleistettynä.
Tuottosidonnainen palkkio tarkoittaa tietyn tuoton yli menevästä osuudesta rahastoyhtiölle menevää lisäpalkkiota. Nordea Maailma esimerkkirahastossamme sitä ei ole.
Sharpen mittari rahaston tunnusluku, joka mittaa miten hyvin rahasto on tuottanut riskisyyteensä nähden. Mitä suurempi tunnusluku on sitä paremmin sijoitusrahasto on tuottanut riskiinsä nähden.
Sijoitusrahaston vertailuindeksi
Nordea Maailma osakerahasto kertoo vertailuindeksikseen MSCI World -tuottoindeksi. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että tämä valittu maailman osakkeiden keskimääräistä tuottoa kuvaava indeksi on se minkä sijoitusrahaston salkunhoitajat ovat valinneet tavoitteekseen. Sijoitusrahasto pyrkii siis pääsemään samaan tai parempaan tuottoon kuin tämä keskimääräistä osakkeiden tuottokehitystä kuvaava indeksi.
Sijoitusrahaston palkkiot
Merkintäpalkkio tarkoittaa prosenttiosuutta, jonka maksat palkkiona rahastoyhtiölle tehdessäsi sijoituksen. Nordea Maailma sijoitusrahaston merkintäpalkkio on verkkopankissa 0,8%. Jos siis teet tuhannen euron sijoituksen tähän rahastoon merkitään sinulle rahasto-osuuksia 992 eurolla ja 8€ on palkkio, jonka maksat rahastoyhtiölle.
Lunastuspalkkio tarkoittaa prosenttiosuutta, jonka maksat palkkiona rahastoyhtiölle kun muutat sijoitusrahastosi takaisin rahaksi. Nordea Maailma osakerahastossa se on 1%. Jos siis myyt rahastoa 1000 eurolla saat itsellesi siitä 990€ ja palkkiona maksat 10€.
Hallinnointipalkkio tarkoittaa osuutta, jonka rahastoyhtiö vie rahaston vuosittaisesta tuotosta. Nordea Maailmalla se on 1,6%. Näin ollen rahastoyhtiö ottaa päältä tämän suuruisen osuuden ja loppu tuotosta jää sijoittajille. Jos siis rahaston tuotto on vaikkapa 3,6% siitä rahastoyhtiö vie 1,6% osuuden ja sinulle jää noin 2% tuotto karkeasti yleistettynä.
Tuottosidonnainen palkkio tarkoittaa tietyn tuoton yli menevästä osuudesta rahastoyhtiölle menevää lisäpalkkiota. Nordea Maailma esimerkkirahastossamme sitä ei ole.
Sharpen mittari rahaston tunnusluku, joka mittaa miten hyvin rahasto on tuottanut riskisyyteensä nähden. Mitä suurempi tunnusluku on sitä paremmin sijoitusrahasto on tuottanut riskiinsä nähden.
tiistai 15. helmikuuta 2011
Sijoitusoppaan tärkein sääntö: Riskittömiä korkeatuottoisia sijoituksia ei ole
Sijoitusoppaan ensimmäinen ja tärkein sääntö on se, että sijoittajan hälytyskellojen pitäisi aina soida, jos jossakin tarjotaan korkeaa tuotto-odotusta ilman riskiä. Sellaisia laillisia sijoituskohteita, joissa olisi riskitön suuri tuotto ei ole. Sijoitusten odotettu tuotto ja riski kulkevat aina käsi kädessä samaan suuntaan. Sijoituskohteilla, joista voidaan odottaa korkeaa tuottoa, on aina myös mahdollisuus suuriin tappioihin. Pienempiriskisten sijoituskohteiden odotettu tuotto taas on aina matalampi ja on usein lähellä yleistä markkinakorkotasoa.
maanantai 14. helmikuuta 2011
Erilaiset sijoituskohteet lyhyesti
Blogin aluksi esittelen erilaiset sijoituskohteet lyhyesti. Esittelen kohteet vähäriskisimmistä riskisempiin lähtien sekä viimeiseksi erilaisia erityissijoituskohteita, joita on vaikea sijoittaa tuohon riskiakselistoon.
1. Korkosijoitukset
1.1 Lyhyet korkoinstrumentit
Kaikkein vähäriskisimpinä sijoituskohteita pidetään lyhytaikaisia (alle vuoden) rahamarkkinasijoituksia. Näitä pankit ja suuryritykset käyttävät esimerkiksi lyhytaikaisten kassaylijäämiensä sijoittamiseen. Yksityissijoittajalle lyhyet korkoinstrumentit ovat suorina sijoituksina usein mahdottomia sillä vaaditut suorat sijoitussummat ovat satoja tuhansia euroja. Onneksi näihin lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin pääsee käsiksi helposti lyhyen koron rahastojen kautta. Kaikilla useampia rahastoja tarjoavilla sijoitusrahastayhtiöillä on tarjolla oma lyhyen koron rahastonsa. Koska lyhyen koron rahastojen odotettu tuotto on lyhyiden euribor korkojen luokkaa, eli ei kovin korkea, kannattaa vertailla tarkkaan sijoitusrahaston perimien palkkioiden suuruuttaa. Lyhyen koron rahastot ovat siis yksityissijoittajalle se vähäriskisin sijoitusvaihtoehto määräaikaistalletuksen jälkeen. Normaaleissa olosuhteissa lyhyen koron rahastojen arvo ei yleensä laske mutta esimerkiksi vuoden 2008 taloustsunamin pyörteissä isoimpien suomalaispankkienkin lyhyen koron rahastot tekivät pitkään tappiota.
1.2 Pitkät korkosijoitukset (valtion velkakirjat eli obligaatiot ja yritysten joukkovelkakirjalainat)
Pitkät (yli vuoden) korkosijoitukset ovat hieman lyhyitä korkosijoituksia riskisempiä mutta pitkän aikavälin odotettu tuottokin on suurempi. Pitkät korkosijoitukset ovat tarjolla yksityissijoittajille usein pankkien pitkän koron rahastojen avulla. Valtion obligaatioihin sijoittavat pitkän koron rahastot ovat hieman pienempiriskisiä kuin yrityslainoihin sijoittavat rahastot sillä valtion obligaatioiden konkurssiriski on merkittävästi yrityslainoja pienempi.
2. Osakesijoitukset
Suorat osakesijoitukset ovat yksityissijoittajankin saatavilla varsin kohtuullisin kustannuksin ja pienillä summilla. Jos kuitenkin haluaa hajauttaa riskiä, mikä sijoitusteorian mukaan on kannattavaa, ovat osakerahastot hyvä vaihtoehto. Osakerahastoja on tarjolla mitä erilaisimpia. Osa sijoittaa maailmanlaajuisesti, osa vain Suomeen tai tiettyyn toimialaan kuten informaatioteknologiayrityksiin tai lääkeyrityksiin.
3. Muita sijoitusmuotoja
Indeksiosuuslainat ovat pankkien tai muiden sijoituspalveluyritysten kokoamia synteettisiä paketteja useammasta sijoitusinstrumentista. Usein niissä yhdistyy pitkän koron korkosijoitus eli joukkovelkakirjalaina erilaisiin osakejohdannaisiin. Tällaisten indeksiosuuslainojen arvon muodostumisen seuranta on yksityissijoittajalle erittäin vaikeaa ja siksi näiden hintoihin palveluntarjoajat hinnoittelevatkin itselleen varsin suuret palkkiot. Vaikka tuotteet saattavat kuulostaa erittäin houkuttelevilta en voi suositella indeksiosuuslainoja kuin instituutiosijoittajille, jotka osaavat itse tehdä laskelmia sijoitusten tuoton ja riskin suhteesta.
Asuntosijoittaminen on Suomessa suosittu sijoitusmuoto sillä siinä sijoittaja saa rahalleen konkreettisen vastineen, jonka arvoa on ehkä helpompi itse arvioida kuin abstraktin sijoitustuotteen. Asuntosijoittamisen tuotto ja riskit riippuvat vahvasti siitä miten hyvin osaa löytää asunnon kunnon ja tulevien remonttien kannalta edullisesti hinnoiteltuja sijoitusasuntoja. Huonosti tehtynä asuntisijoittaminen tuottaa varsin matalaa vuosituottoa ja esimerkiksi ennakoimattoman putkiremontin osuessa sijoitusasuntoon saattaa olla pitkään tappiollistakin.
Sijoitusmetsä. Valtaosa Suomen sijoitusmetsää omistavista yksityishenkilöistä on saanut sen perintönä. Sijoitusmetsän tuotto-odotus on kilpailukykyinen muiden sijoitusten kanssa mutta vaatii erityyppistä perehtyneisyyttä sijoituskohteeseen. Metsän arvo riippuu kahdesta pääkomponentista: maapohjan arvosta ja hakattavan puuston arvosta.
1. Korkosijoitukset
1.1 Lyhyet korkoinstrumentit
Kaikkein vähäriskisimpinä sijoituskohteita pidetään lyhytaikaisia (alle vuoden) rahamarkkinasijoituksia. Näitä pankit ja suuryritykset käyttävät esimerkiksi lyhytaikaisten kassaylijäämiensä sijoittamiseen. Yksityissijoittajalle lyhyet korkoinstrumentit ovat suorina sijoituksina usein mahdottomia sillä vaaditut suorat sijoitussummat ovat satoja tuhansia euroja. Onneksi näihin lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin pääsee käsiksi helposti lyhyen koron rahastojen kautta. Kaikilla useampia rahastoja tarjoavilla sijoitusrahastayhtiöillä on tarjolla oma lyhyen koron rahastonsa. Koska lyhyen koron rahastojen odotettu tuotto on lyhyiden euribor korkojen luokkaa, eli ei kovin korkea, kannattaa vertailla tarkkaan sijoitusrahaston perimien palkkioiden suuruuttaa. Lyhyen koron rahastot ovat siis yksityissijoittajalle se vähäriskisin sijoitusvaihtoehto määräaikaistalletuksen jälkeen. Normaaleissa olosuhteissa lyhyen koron rahastojen arvo ei yleensä laske mutta esimerkiksi vuoden 2008 taloustsunamin pyörteissä isoimpien suomalaispankkienkin lyhyen koron rahastot tekivät pitkään tappiota.
1.2 Pitkät korkosijoitukset (valtion velkakirjat eli obligaatiot ja yritysten joukkovelkakirjalainat)
Pitkät (yli vuoden) korkosijoitukset ovat hieman lyhyitä korkosijoituksia riskisempiä mutta pitkän aikavälin odotettu tuottokin on suurempi. Pitkät korkosijoitukset ovat tarjolla yksityissijoittajille usein pankkien pitkän koron rahastojen avulla. Valtion obligaatioihin sijoittavat pitkän koron rahastot ovat hieman pienempiriskisiä kuin yrityslainoihin sijoittavat rahastot sillä valtion obligaatioiden konkurssiriski on merkittävästi yrityslainoja pienempi.
2. Osakesijoitukset
Suorat osakesijoitukset ovat yksityissijoittajankin saatavilla varsin kohtuullisin kustannuksin ja pienillä summilla. Jos kuitenkin haluaa hajauttaa riskiä, mikä sijoitusteorian mukaan on kannattavaa, ovat osakerahastot hyvä vaihtoehto. Osakerahastoja on tarjolla mitä erilaisimpia. Osa sijoittaa maailmanlaajuisesti, osa vain Suomeen tai tiettyyn toimialaan kuten informaatioteknologiayrityksiin tai lääkeyrityksiin.
3. Muita sijoitusmuotoja
Indeksiosuuslainat ovat pankkien tai muiden sijoituspalveluyritysten kokoamia synteettisiä paketteja useammasta sijoitusinstrumentista. Usein niissä yhdistyy pitkän koron korkosijoitus eli joukkovelkakirjalaina erilaisiin osakejohdannaisiin. Tällaisten indeksiosuuslainojen arvon muodostumisen seuranta on yksityissijoittajalle erittäin vaikeaa ja siksi näiden hintoihin palveluntarjoajat hinnoittelevatkin itselleen varsin suuret palkkiot. Vaikka tuotteet saattavat kuulostaa erittäin houkuttelevilta en voi suositella indeksiosuuslainoja kuin instituutiosijoittajille, jotka osaavat itse tehdä laskelmia sijoitusten tuoton ja riskin suhteesta.
Asuntosijoittaminen on Suomessa suosittu sijoitusmuoto sillä siinä sijoittaja saa rahalleen konkreettisen vastineen, jonka arvoa on ehkä helpompi itse arvioida kuin abstraktin sijoitustuotteen. Asuntosijoittamisen tuotto ja riskit riippuvat vahvasti siitä miten hyvin osaa löytää asunnon kunnon ja tulevien remonttien kannalta edullisesti hinnoiteltuja sijoitusasuntoja. Huonosti tehtynä asuntisijoittaminen tuottaa varsin matalaa vuosituottoa ja esimerkiksi ennakoimattoman putkiremontin osuessa sijoitusasuntoon saattaa olla pitkään tappiollistakin.
Sijoitusmetsä. Valtaosa Suomen sijoitusmetsää omistavista yksityishenkilöistä on saanut sen perintönä. Sijoitusmetsän tuotto-odotus on kilpailukykyinen muiden sijoitusten kanssa mutta vaatii erityyppistä perehtyneisyyttä sijoituskohteeseen. Metsän arvo riippuu kahdesta pääkomponentista: maapohjan arvosta ja hakattavan puuston arvosta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)